Kuulen kaiken...

Otteita keskustelusta Sisäisen Naiseni kanssa. Hahmoterapian satoa, Osho Meditaatiokeskus, Pune, Intia 2.4.2019

"Olen herkkä. Todella, todella herkkä. Tunnen kaiken ympärilläni. Kaiken, mutta se ei vaikuta minuun, ei voimaani, ei nuottiini. Se avaa yhteyksiä, säikeitä, minun ja ympäröivän olevan välille. Kuin sointuja kuuntelisin. Kuulen kaiken, koko sinfonian. Mutta vain kuulen. Annan sen soida, kuten se soi.

Tarvitsen aikaa läsnäolossani. En halua, että minua viskotaan ympäriinsä, työnnetään edellä, raahataan perässä. Kuka säntäilisi konserttisalissa? Tai edes kävelisi epätahtiin? Tahtini on huomattavasti hitaampi kuin minua liikuttavan ihmisen. Pyydän aikaa.

En halua erityisesti huomiota. En halua olla räikeä, niskan päällä tai voittaja. Haluan tasavertaisuutta, sillä olemme yhdenveroisia. Aistin ympärilläni joskus tarpeita, mutta en voi vastata kaikkiin pyyntöihin, sillä olen kiireinen läsnäolossani. Kuuntelen sinfoniaa, luomakunnan säikeiden sointuja, energioiden virtauksia.

Jos huomiontarpeesi soi oikealla nuotilla, osuen harmoniaan, kuulen kyllä sen. Inspiraatio siirtää vaivattomasti tekemiseni, huomioni sinuun. Anna minulle oikeus tietää itse parhaiten, mikä on huomion muoto ja milloin se on.

Sinä luomakunnan mies, toivon sinulta herkkyyteni olemassaolon ymmärtämistä. Toivon aikaa, jotta se voi tulla näkyväksi ymmärrettävällä tavalla. En halua selittää itseäni tunnissa tai viikossa tai tulla luulluksi. Tarvitsen hidasta aikaa kanssasi, jotta voin kuulla täysin, missä nuotissa, sävellajissa soit ja soimme. Varaudu mysteeriin. En voi auttaa sinua.

Olen rukous, mutta olen myös nauru itse. Kun nauran, vaasini pohjimmatkin hiukkaset nousevat ja leviävät kaikkialle ilmaan! Anna minun tyhjentyä ilon kautta ja anna minun täyttyä ilon kautta. Tarvitsen paljon aikaa itsekseni, jotta riitasoinnut katoavat ja voin löytää sisäsyntyisen harmoniani.

Mihin tarvitsen miestä, kysyt. Mies on valtavan upea mysteeri! Tarvitsen miestä tutkimusmatkaksi. Haluan imeä sisääni miehen pökerryttävää esenssiä ja olla täysin ymmälläni ja järjetön. Mies on vahva. Uskomaton! Haluan olla hämilläni. Ja valmis yllättymään. Tulla otetuksi, poimituksi, mies yhtä lailla ymmällään. Haluan tulla ihailluksi, ja vain siksi että mies katsoi syvälle mysteeriini, näki Totuuden ja pökertyi.

Haluanko tehdä työtä, parantaa maailmaa? Olemalla. Vain sanat, jotka tulevat harmoniasta kantavat mukanaan mitään merkityksellistä. Riitasoinnun äärellä ihmisiä voi siirrellä, kuin orkesterin soittimia ja musiikista tulee kauniimpaa. Jokaisella on sisällään mitä kauneimmista kaunein sointi! Kuulen ne kaikki sävyt, kun virittäydyn herkimmilleni. Joskus soitin tai soittaja on vain erehtynyt konsertista. Kuin väärä aika, väärä paikka. Oikeilla paikoilla, oikeilla otteilla kaikki soivat yhdessä kuten on tarkoitettu ja riitasoinnut katoavat.

Onko se työtä? Muiden auttamista? Näetkö, minä vain kuuntelen. Ehkä he jollain tasolla katsottuna hyötyvät kyllä, mutta todellisuudessa järjestelen omaa konserttikokemustani. Aina vain korkeammalle tasoille. Sillä olen nautiskelija! Olen Luojan ulkoinen aistin ja kauttani hän nautiskelee luomisestaan. Nautinnon sävy on ilo ja tyytyväisyys täydellisyydestä. Yhdessä nyökyttelemme päätä sille, mitä kuulemme.

Suurin nautintoni on kuunnella sinfoniaani, luojan konserttia ja antaa sen väristä koko olemuksessani. Toistaa ja vahvistaa olemuksessani sitä, mikä aikojen alussa luotiin. Siinä kaikki.